Koetti päivä jolloin kiloni saivat minut ymmärtämään, että jonkin täytyy muuttua. Puolet olen onnistunut itse pudottamaan, mutta nyt olen kädetön. Tarvitsen apua.

Aikani selattua internettiä ja laitettua erinäisiä sähköpostiviestiä firmoihin, päätin pyytää apuani Fitfarmin tiimiltä. Kirjoitin pitkän litannian elämäni tarinaa sähköpostiin ja painoin lähetä. Sinne se meni, puoli elämänkertaani. Hetken ehdin jo katua kaikkea kirjoittamaani, mutta ajattelin kuitenkin, että ilman sitä teksiä ei ehkä kukaan saisi koskaan tietää millaisessa tilanteessa olen, mitä olen kokenut tai mitä minä haluan. Jännittyneenä jäin odottelemaan vastausta ja olin varautunut pitkäänkin vastausaikaan. Yllätys ja riemu oli kuitenkin suuri kun jo seuraavana päivänä sähköpostilaatikkooni kolahti viesti lähettäjänä Info. Ystävällisesti minua kiitettiin yhteydenotosta ja asiallisesti minulle kerrottiin vaihtoehdoista. Olin vaikuttunut ja innoissani. Valitsin intensiivisemmän paketin jossa personaltrainerin tapaa kerran kuukaudessa. Personaltrainer löytyi läheltä, sillä Jyväskylässä on yksi Fitfarmin ohjaajista. Tämähän tekee elämästä paljon mielekkäämpää ajattelin, ei tarvitse pitkien matkojen päähän lähteä kerran kuukaudessa ja sähköpostin päässä ohjaaja on mihin aikaan vuorokaudesta hyvänsä. Vaikka keskellä yötä saan istua koneen ääreen ja kirjoittaa ulos mahdollisen pahanolon, ahdistuksen ja makean himon jota varmasti matkan varrella tulee olemaan.

Kuka minä olen? 25 vuotias määräaikaisella työkyvyttömyys eläkkeellä oleva lähihoitaja Keski-Suomesta. Pituutta löytyy 177cm ja painoa 111kg. Ensimmäisen kerran aloitin pudottaa painoani tosissani vuonna 2008 jolloin lapsettomuuspolin lääkäri käski jonkin muuttua. Siitä alkoi minun taipaleeni painon kanssa taistelussa. Aikaa kului ja 135kg oli vaihtunut heinäkuiseen hääaamuun 2010, päivään joka tulisi olemaan elämäni onnellisimpia päiviä. Stressistä ja jännityksestä huolimatta astuin vaa'alle ja lukemat näyttivät 106kg. Olin onnistunut. Vuonna 2009 sovitettu hääpuku joka ei silloin mahtunut lähellekään nyöritykseltään, edes sieltä alimmaisesta kohdasta kiinni, mahtui tänään päälleni täydellisesti. Ehkä hieman olisi senttejä saanut olla enemmänkin, sillä päivän aikana huomasin olkaimetonta yläosaa hivuttaneeni useampaan otteeseen hieman ylöspäin.

Häiden jälkeen olin väsynyt. Loppui katsominen mitä tuli syötyä. Tuli aika ottaa personaltrainer jonka matkassa kuljin kolme kuukautta. Kiloja karisi lähes 15kg vaikka kovin rankasti en ollutkaan personaltrainerin ohjeita noudattanut vaikka liikunnasta olinkin pitänyt kiinni. Vuonna 2011 kaikki muuttui, ensin meni polvi, sitten täytyi myydä asunto ja työtkin menivät alta sekä paikkakunnan vaihto tuli ajankohtaiseksi. Paino aloitti karmean nousukiidon. Liikunta jäi ja kasvikset vaihtuivat suklaaseen sekä rasvaisiin leivonnaisiin. Niitä kului kiloittain. Vasta kahden kuukauden mässäilyn ja piilottelun jälkeen uskalsin miehelleni kertoa syöneeni häneltä salaa. Hän oli aluksi hieman järkyttynyt vaikka hän ei sitä myöntänytkään. Olinhan minä oppinut hänet tuntemaan ja opin huomaamaan myös hänen tunteensa, ajatuksia en kuitenkaan pystynyt lukemaan.

Nyt olen täyttänyt alkukaavakekyselyn sekä ruokapäiväkirjan ja lähettänyt ne Fitfarmin tiimille. Nyt odottelen seuraavaa yhteydenottoa ja tietoa, milloin varaan junaliput kohti Tamperetta ja ensimmäistä tapaamista. Odotan projektia innolla, mutta realistisesti. Tämä on se viimeinen kerta kun pudotan painoani, tämän on se ensimmäinen todellinen päätös muuttaa elämäntapa. Salainen tavoitekin minulla on, osallistua vielä jonain päivänä kahvakuulan sm-kisoihin ja nousta siellä aina mitaleille saakka!

Tervetuloa seuraamaan projektiani!